Venäläiset elokuvat

Venäläiset elokuvat esitetään yhteistyössä Suomi-Venäjä Seuran Riihimäen yhdistyksen 
kanssa. Niihin on maksuton pääsy. 

Kino Sammon teatterisaliin voidaan ottaa 70 katsojaa kerralla ja voimassa on maskisuositus.


Mimino


Maanantai 7.12 kello 17.30, 
Klassikko komedia, Ohjaaja: Danelija Georgij, Elokuvan julkaisuvuosi 1977, Suomenkieliset tekstit , kesto 92 min 

Elokuvan päähenkilö on georgialainen Valiko Mizandari, lempinimeltään Mimino (haukka georgian kielellä). Hän lentää helikopteria kuljettaen ruokaa ja eläimiä. Hän haluaa kuitenkin pois pikkukylästä, lentämään isoilla koneilla. Hän lähtee Moskovaan, jossa kohtaa niin mukavia ihmisiä kuin siskonsa entisen heilankin.


Mitkat pelastavat Suomen ekologian


Tiistai 8.12. kello 17.30 
Ohjaaja: Mikko Keinonen, Dmitri Shagin, Valmistumisvuosi: 2020 Ikäraja: 12 
Kieli Venäjä. Suomenkieliset tekstit Kesto: 60 min 

Komedia nykyvenäläistä 

Mitjai ja Minjai saavat pullopostissa avunpyynnön Mitka-veli Djadja Mikolta ja saavat tietää, että roisto on asettunut Heinävedelle, missä tämä tuhoaa noituuksillaan luontoa ja havittelee maaperän rikkauksia. Djadja Mitjai ja Djadja Minjai lähtevät auttamaan suomalaista Mitka-veljeään. Matkallaan he kohtaavat muun muassa pelottavan rajavartijan, kalattomassa järvessä yksinäisyyttä potevan vedenneidon, eksyneen Pakkasukon ja järkyttävät mutanttijänikset. Mitkat pelastavat Suomen ekologian on lähes nollabudjetilla tehty sekoitus satua ja komediaa. Se kuvattiin kahdessa kolmen päivän kuvaussessiossa elokuussa 2018 Heinävedellä ja vuotta myöhemmin Pietarissa


Punainen heisipuu

Keskiviikko 9.12 kello 18.00  

Ohjaaja: Vasili Šukšin, Mosfilm, 1974, Suomenkieliset tekstit Kesto: 106 min 

Vasili Šukšinin oman romaaninsa pohjalta käsikirjoittama ja ohjaama neuvostoliittolainen draama vuodelta 1974. Šukšin näyttelee itse myös pääosaa, vankilasta vapautuvaa rikollista, joka yrittää aloittaa uutta elämää. Sekä romaania että elokuvaa pidetään Šukšinin pääteoksina, ja Jegorin rooli oli hänelle itselleen hyvin läheinen. Elokuva jäi nuorena kuolleen Šukšinin viimeiseksi, ja hän oli sitä tehdessään jo vakavasti sairas. Punaisen heisipuun sanotaan yhdistävän taitavasti arkipäivän kuvauksen ja huumorin neuvostoyhteiskunnan kritiikkiin.