Riihimäen kesäkonserttien yleisöllä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus nähdä mykkäelokuva Finlandia vuodelta 1922  Kino Sammon valkokankaalla monipuolisen multi-instrumentalisti, säveltäjä ja tuottaja Artturi Tairan säestämänä.

Artturi Taira, säveltäjä ja multi-instrumentalisti Monipuolinen multi-instrumentalisti, säveltäjä ja tuottaja Artturi Taira tarjoilee poikkeuksellisen elokuvaillan Kino Sammon idyllisessä miljöössä. 

Taira on tehnyt elokuvasäestyksiä mm. Espoo Ciné ja Loud Silents -elokuvafestivaaleilla sekä Kino Reginan sarjassa. Artturi Tairan elokuvasävellyksistä uusimpia voi kuulla mm. juuri ensi-iltansa saaneessa Huonot naiset -elokuvassa. 

Liput ennakkoon - ks : https://www.riihimaenkesakonsertit.fi/liput/

Liput ovelta 20 euroa

Lippuja myydään vain ovelta.

Finlandia 1922 elokuvan historiaan voit tutustua alhaalta.

Suomikuvan rakentamista 100 vuotta sitten

Kun Suomi oli juuri irtautunut Venäjästä, niin itsenäistyneellä valtiolla oli ilmeinen tarve kirkastaa Suomi-kuvaa kansainvälisillä markkinoilla. Elokuva oli uusi ja vaikuttavaksi koettu väline.  Niinpä ulkoministeriö tilasi vuonna 1920 suuren dokumenttielokuvan, jolla Suomea markkinoitiin ulkomailla. Elokuvan tekijöiksi palkattiin alan eturivin parhaat tekijät:  Suomi Filmi -yhtiö ja ohjaajat Erkki Karu ja Eero Leväluoma. Erkki Karua pidetään suomalaisen elokuvan peruskiven laskijana, niin taiteellisesti kuin kaupallisestikin. Eero Leväluoma oli näyttelijä, lavastaja ja ohjaaja. Hän  aloitti uransa Suomi-Filmissä, ja oli myöhemmin Yleisradion teatteriosaston ohjaaja .

Vuonna 1922 valmistui Finlandia-elokuva. Se sai valtavan menestyksen. Siitä tehtiin ainakin seitsemän erikielistä versiota ja 50 esityskopiota. Sen näki aikoinaan arviolta kuusi miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Finlandia merkitsi lajityyppinä kansainvälisestikin merkittävää, kontekstiltaan kokonaisvaltaista yhteisödokumenttia. Se oli ulkomaille suunnattu tiedottava totaalidokumentti, joka vaikutti jopa esikuvallisesti eurooppalaisten kansakuntadokumenttien buumiin.  Finlandian innoittamana peräti kolmetoista valtiota teki oman filminsä. 

Yhteiskunnalle tärkeät teollisuudenalat esiteltiin ennakolta laaditun kuvaussuunnitelman tuottamasta aineistosta kuutena itsenäisenä osana:

1) Metsän satu kertoo teollisuuden aloista tärkeimmän, metsäteollisuuden tuotannolliset vaiheet puun kaadosta jokiuittoihin ja teollisuuslaitoksiin. Metsän sadun päätöskuvien lopputuote on kansallisen vientiteollisuuden jalostunein kulttuurinen symboli, valkoinen paperi, joka päätyy junan kuljettamana satamaan ja maailmalle.

2) Merestä kohoava Helsinki kokoaa yhteen paitsi Helsingin myös Turun, Tampereen ja Viipurin nähtävyydet. Talouselämä, teollisuus ja teknologia ovat kuitenkin jaksoa dominoiva kehys. Sillä ennen kameran kiertomatkaa kaupunkeihin ja nähtävyyksien äärelle tasavallan presidentti avaa Helsingissä Suomen ensimmäiset talouselämän messut. Ja jakson lopuksi suomalaisen laivanrakennusteknologian uusin saavutus jäänsärkijä Sampo avaa väylän Helsinkiin osoituksena kansallisesta suvereniteetista arktisen luonnon keskellä.

3) Suomen urheiluelämää hyödyntää Antwerpenin olympialaisista välittyvän kansainvälisen julkisuuden vuonna 1920, sillä se esittää olympiakisoista palaavien menestysurheilijoiden vastaanottojuhlallisuudet ja näyttämällä juhlitut maailmantähdet Hannes Kolehmaisesta Paavo Nurmeen.

4) Laulu viheriäisistä niityistä ja keltaisesta voista oli Keskusosuuskunta Valion ja Keskusosuusliike Hankkijan tuottama suomalaisen maatalouden näytös, joka lähtee liikkeelle maanviljelysneuvos Westermarckin koetilan esittelystä, käsittelee sitten suomalaista karjataloutta ja lopputuotteeksi jalostuvan maidon pastörointia sekä luo lopuksi kuvaa juuston maailmanmarkkinoinnista Turun vientisatamassa.

5) Hakkapeliitan jälkeläiset, Suomen armeijalle varattu propagandajakso, sai lähetystöjen välittämänä diplomaattitason tuomion taistelunäytöksiä ihannoivista kohtauksista ensimmäisen maailmansodan ja saksalaisten kanssa käydyn sisällissodan muistoja vasten. Suomen armeijan rulla hyllytettiin nopeasti elokuvan osien joukosta eikä sille löytynyt esityskäyttöä kuin poikkeustilanteissa samanmielisessä Saksassa.

 6) Suomen kosket on Finlandian päätösosa. Siinä Euroopan suurimmaksi koskeksi mainostettu Imatra valjastetaan sähköteollisuuden palvelukseen. 

Finlandian ensi-ilta kiersi marras-joulukuussa elokuvateattereissa ympäri Suomen. Vuoden 1922 viimeisenä päivänä se esitettiin Kino Sammossa Riihimäellä.

Vuosien kuluessa tätä suosittua mestariteosta leikeltiin kulloisiinkin tilaisuuksiin sopivaksi ja ennen pitkää sen alkuperäinen versio oli muuttunut tunnistamattomaksi.Lopulta Adams-Filmin varaston tulipalo vuonna 1959 tuhosi vielä olemassa olleen Finlandian eri versiot.

Ihmeitä kuitenkin tapahtuu ja viimein Finlandiakin on onnistuttu pelastamaan meidän ihailtavaksi. KAVI:n vastaava arkistonhoitaja Tommi Partanen tosin myöntää, ettei ”kaikkien kohtausten osalta ole varmuutta, onko niitä käytetty 1922 versiossa vai ovatko ne ns. poistomateriaalia – varmaa silti on, että vuoden 2017 restauroitu versio ei ole samanlainen kuin alkuperäinen”. Mukaan on liitetty myös vanhempaa 1920-luvulla kuvattua materiaalia, kuten jo tuolloin oli tapana. Se ei silti poista tosiasiaa, että pitkään kadoksissa ollut Finlandia loistaa kirkkaan tähden lailla suomalaisen mykkäelokuvan taivaalla sata vuotta valmistumisensa jälkeen.