Maja lapsuuden reunalla

Ranska

Ohjaus: Celine Sciamma Kesto 73 min, Ikäraja: S

Maja lapsuuden reunalla on Nuoren naisen muotokuva -elokuvalla maailmankartalle lennähtäneen Céline Sciamman uusin mestariteos: taianomainen katsaus lapsuuteen, muistiin ja ystävyyteen – ja samalla oodi äideille ja tyttärille.
Maja lapsuuden reunalla on ehkä mitä pienin elokuva, jossa ei ole mitään isoa ja välkkyvää, mutta se jää mieliin – on ollut mukava löytää sitä monilta Vuoden paras -listoilta. Jos sattuu olemaan aavistuksen alakuloinen, pohtii mennyttä ja on huolissasi tulevaisuudesta, tämä elokuva saattaa osua juuri oikeaan paikkaan. Ja näinä päivinä, kukapa ei vastaisi tuollaista kuvausta?

Maja lapsuuden reunalla tuntuu Sciamman melankolisimmalta elokuvalta, ja yksi syy siihen on, että se sijoittuu syksyyn. Vaikka tekisi mitä, syksyllä kaikki tuntuu hetkien varastoimiselta. Oli kyse sitten kesän hiipumisesta tai jostain hieman isommasta, koko tarinaa sävyttää ajatus jonkin peruuttamattoman menettämisestä 8-vuotias Nelly (Joséphine Sanz) on juuri menettänyt isoäitinsä. Hän matkustaa vanhempineen isoäidin kotitaloon, joka pitää tyhjentää. Kaapit ovat täynnä Nellyn äidin (Nina Meurisse) lapsuusmuistoja. Nelly yrittää niiden avulla ja äidiltä kyselemällä luoda kuvaa, millainen äiti on ollut lapsena. Äiti ei kuitenkaan ole kovin vastaanottavainen, sillä hän on keskellä suruprosessia. Eräänä aamuna Nelly lähtee kävelylle lähimetsään ja kohtaa siellä ikäisensä ja näköisensä tytön, rakentamassa äitinsä lapsuudenmajaa. 

Liput 7 €, Kino Sammon jäsenet 5 €