DokSampo

Kino Sammon perinteinen 

dokumenttielokuvien viikonloppu lähestyy!


Riihimäen Kaukolämpö Oy tukee Kaukon päivän (3.3.2023) kunniaksi Kino Sammon toimintaa tarjoamalla liput kaikkiin Kino Sammon DokSampo- tapahtuman dokumenttielokuviin ajalle 22.-23.4.2023. Näinollen DokSampo elokuvat ovat tänä vuonna Kaukolämmön tuen turvin ilmaisnäytöksiä.

Lauantai 22.4. klo 14.00
Fire of Love

Ensi-ilta: 19.8.2022, Kesto: 1 t 33 min, S,
Ohjaaja: Sara Dosa


Katia ja Maurice Krafft rakastivat kahta asiaa: toisi-
aan ja tulivuoria. Kahden vuosikymmenen ajan tämä
uskalias ranskalainen vulkanologistipariskunta vaelsi
ympäri maapalloa jahdaten tulivuorenpurkauksia ja
dokumentoiden samalla löytöjään. Kunnes vuonna
1991 he menettivät henkensä tulivuoren räjähdyksessä, jättäen jälkeensä rikkaan perinnön luonnon moninaisuuksien tulkintaan.


Ohjaaja Sara Dosa ja hänen tiiminsä kokosivat Krafftsien uskomattomasta arkistosta lyyrisen ylistaulun näiden pelottomien tutkijoiden seikkailunhalulle. Fire of Love kertoo ikiaikaisesta luomisen ja tuhon tasapainosta kahden rohkean tutkijan kautta, kun he yhä uudelleen hyppäävät tuntemattomaan sammumattoman
palonsa tähden.

Lauantai 22.4. klo 16.00
All the Beauty and the Bloodshed

Ensi-ilta: 10.2.2023, Kesto: 2 t 2 min
Ohjaaja: Laura Poitras


Taiteilija ja valokuvaaja Nan Goldin (1953-) on kuu-
luisa etenkin laajaa ystäväpiiriään kuvaavista muo-
tokuvistaan (The Ballad of Sexual Dependecy, The
Other Side …). Hänen teoksiaan on esillä maailman
merkittävimmissä museoissa. Samoissa paikoissa,
jotka vastaanottavat lahjoituksia Sacklerin perheeltä,
hänen pahimmilta vihollisiltaan.


Sacklerit ovat tienanneet miljardeja Purdue Phar-
ma -yhtiönsä kautta hyödyntäessään Amerikan opioi-
dikriisiä. Oscar-palkittu ohjaaja Laura Poitras kyt-
kee elokuvassaan All the Beauty and the Bloodsed
yhteen Nan Goldinin rajoja rikkovan taiteen ja hänen
kamppailunsa verirahoja vastaan. Hänen väsymättömän työnsä tuloksena kirjaimet S-A-C-K-L-E-R irtoavat yksitellen museoiden julkisivuista…

Elokuva palkittiin Venetsian elokuvajuhlien pääpalkinnolla Kultaisella leijonalla syyskuussa 2022 ja oli parhaan dokumentin Oscar-ehdokkaana 2023.

Lauantai 22.4. klo 19.00
Miten korjata maailma

Ensi-ilta 28.03.2023, kesto 75 min,
Ohjaaja: Jouko Aaltonen sekä Perttu Inkilä & Jenni
Pystynen


Miten korjata maailma on dokumenttielokuva 2000- luvun alun aktivismista ja suoran toiminnan liikkeistä. Puheenvuoron saavat niin globalisaatiokriittisen liikkeen edustajat, talonvaltaajat kuin anarkistit ja monet muutkin nuoruutensa liikkeissä eläneet. Näkökulma on vahvasti aktivistien, ei valtajulkisuuden tai viranomaisten. Miten ja miksi on toimittu? Mikä on ollut toiminnan päämäärä? Miten toimijat ovat itse itsensä asemoineet? Ja mitä tästä kaikesta on opittu?

Haastattelujen lisäksi elokuvassa käytetään runsaasti arkistomateriaalia, ennen kaikkea aktivistien omia
valokuvia ja videoita. Suoran toiminnan liikkeet ja aktivismi ovat muuttaneet Suomea. Usein liikkeitä on vähätelty tai torjuttu, mutta niiden rooli uusien ideoiden ja ajatusten hautomona on ollut merkittävä. Ne ovat nostaneet julkiseen keskusteluun esimerkiksi maailmankaupan vääristymät, siirtolaisuuden, työelämän muutoksen, perustulon ja kaupunkikulttuurin surkeuden. 

Ne ovat tuoneet Suomeen myös uusia poliittisen toiminnan tapoja.

Sunnuntai 23.4. klo 14.00
Hilma af Klint - ilmeisen tuolla puolen

Ensi-ilta 14.08.2020 , kesto 1h 33 min,
Ohjaaja: Halina Dyrschka

Koko taidemaailman 1900-luvun alussa mullistanutta abstraktia tyyliä luultiin pitkään Kandinskyn, Malevichin ja Mondrianin aloittamaksi. Nykyään tiedämme enemmän. Tyylin aloitti ruotsalainen naistaiteilija.

Hilma af Klint maalasi suurenmoisia abstrakteja töitä jo vuonna 1906, useita vuosia aikaisemmin kuin venäläiset ja ranskalaiset avantgardistit. Useat tunnustettujen taiteilijoiden maalaukset muistuttavat af Klintin varhaisimpia töitä. Olisiko Kandinsky voinut nähdä af Klintin maalauksia ja ottanut niistä vaikutteita Ajatus on huumaava.

Af Klintin maalaukset löydettiin sattumalta Tukholman Strandvägenillä sijaitsevalta ullakolta 1960-luvun lopussa, eivätkä ne tuolloin herättäneet innostusta suurten taideinstituutioiden piirissä. Nykyään on toinen ääni kellossa. Tukholman Moderna, Louisiana Tanskassa ja New Yorkin Guggenheim, Turun taidemuseo ja Helsingin Taidehallli ovat kaikki järjestäneet ylistettyjä af Klint –näyttelyitä. Saksalaisohjaaja Halina Dyrschka onnistuu dokumentissaan sijoittamaan Hilma af Klintin ansaitsemalleen paikalle taidehistoriassa, sekä välittämään hänen töidensä ajattoman, hengellisen ja suurenmoisen tunneskaalan.


Sunnuntai 23.4. klo 16.00
Hassisen kone 40 vuotta myöhemmin

Ensi-ilta: 17.3.2023, Kesto: 1 t 20 min,
Ohjaaja: Mika Kaurismäki


Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin on dokument-
tielokuva yhtyeestä, joka muistetaan lyhyestä iästään
huolimatta edelleen yhtenä ikonisimmista suomi-
rockin bändeistä kautta aikojen.

Elokuva kertoo paitsi yhtyeen 40-vuotisjuhlakon-
sertista ja siihen valmistautumisesta, myös yhtyeen
historiasta ja sen jäsenten kasvusta nuorisojulkkik-
sista aikuisiksi.
Tämä elokuva on pala suomalaista populaarimu-
siikin historiaa, jossa yksi ympyrä sulkeutuu.

Sunnuntai 23.4. klo 18.00
Ansa Moskovassa

Ensi-ilta 10.6. 22, 92 min, K12,
Ohjaus: Anna Shishova


Kylmäävä elokuva Venäjän kriittisten äänien murskaamisesta, nuoren tytön ajautumisesta salaisen poliisin ansaan ja tavallisen moskovalaisen äidin epätoivoisesta taistelusta tyttärensä vapauttamiseksi. Anya oli tavallinen moskovalainen teini, joka löysi netissä mieleisensä keskusteluryhmän. Siellä puhuttiin eläimistä, tähtitaivaasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Ryhmään liittyi Ruslan D nimellä esiintyvä mies, joka järjesti nettiporukalle toimistotilan tapaamisia varten. Askel askeleelta hän alkoi johdatella Putinin hallintoon kriittisesti suhtautuvia nuoria kohti aktiivista poliittista toimintaa. Kuvaan tulivat lentolehtiset, jopa polttopulloilla leikkiminen. Ruslan D sijoitti tapaamistilaan kameran, ja kun materiaalia kertyi riittävästi, hän luovutti sen syyttäjälle.

Poliisi hyökkäsi teini-ikäisten koteihin, ja nuoret pidätettiin syytettynä hallituksen kaatamisen suunnittelusta ja terrorismista. Anyaa uhkasi kymmenen vuoden vankeustuomio. Ihmisoikeusliike vaati pidätettyjen vapauttamista. Kolme vuotta kestänyt oikeusprosessi muutti Anyan äidin Putinin lojaalista seuraajasta nälkälakkoon ryhtyneeksi aktivistiksi Moskovalainen ohjaaja Anna Shishova seurasi Anyan ja tämän äidin elämää koko tapahtuman ajan ja paljasti lopulta myös Ruslan D:n todellisen henkilöllisyyden. Lopputulos on kafkamainen kuvaus Venäjän todellisuudesta, mutta myös toivoa antava kertomus tavallisten ihmisten rohkeudesta ja rakkauden merkityksestä elämässä.