Dok Sampo tulee jälleen! Kino Sampo järjestää jälleen dokumentti -viikonlopun lauantaina 23. ja sunnuntaina 24.4, kumpanakin päivänä kolme. Aiheita on laidasta laitaan. Niin ajankohtaisempia kuin historiallisempiakin, luontoa ja henkilökuvaa sekä oikeuksia, niin eläinten kuin työelämän.

Liput 5 euroa esitys.

Lauantai 23.4.

klo 14.00 Meren tuomat, 56 min ohj Anna Antsalo

klo 15.15 Eläinoikeusjuttu, 82 min ohj Saila Kivelä ja Vesa Kuosmanen

klo 17.00 Maija Isola, 96 min ohj Leena Kilpeläinen

Sunnuntai 24.4.

klo 14.00 Tunturin tarina, 76 min ohj Marko Röhr

klo 16.00 Sandarmohin suru, 95 min ohj Kanerva Cederström

klo 18.00 Armotonta menoa  - hoivatyön lauluja ,92 min ohj Susanna Helke

Meren tuomat

Ensi-ilta: 21.5.2021 , kesto 56 min 

Meren tuomat on ohjannut ja käsikirjoittanut Anna Antsalo ja kuvannut Susumu Miyazu yhdessä Antsalon kanssa. Elokuvan musiikin on säveltänyt Tapani Rinne, leikannut Okku Nuutilainen ja äänisuunnittelija on Tuomas Skopa. Elokuvan on tuottaneet Venla Hellstedt ja Juha Löppönen Tuffi Filmisille.

Rantojen haravoijat, ”beachcombers”, ovat ihmisiä, jotka kulkevat rantaviivoja etsien aarteita. Merivirtaukset kuljettavat rannoille tavaraa. Jotkut rannat ovat täynnä hehkulamppuja, toiset valtaavat Lego-palikat tai muinaiset luut.

Elokuva seuraa kolmea rantojen aarteiden etsijää. Cornwallissa asuva Rob ei voi jättää roskia rannalle, jos hän on koskettanut niitä. Rantojen siivoamisesta on tullut hänelle intohimo. Rob näkee itsensä kansalaistieteilijänä ja hän kerää esineitä merikonttiin, joka on täynnä löytöjä rannoilta. Jolanda on hollantilainen arkeologi, joka tutkii esineiden eroosiota ymmärtääkseen ajan vaikutuksen niihin. Tavaratäyteinen elämämme muodostaa näkyvän arkeologisen kerroksen planeetallemme. Shige, japanilainen taideopettaja, pelkää merta. Hän uskoo, että rantaviiva on elämän ja kuoleman raja.

Beachcombaajia yhdistää syvä huoli ympäristöstä, mutta heidän intohimoinen tapansa tarkastella löytöjään osoittaa, että ihmisellä on kyky nähdä kauneutta kaikkialla. Rannoilta löydettyjen esineiden kautta elokuva luo muotokuvan ihmisestä. Sen, mitä jätämme taaksemme, meri säilyttää ja sylkee tulevaisuuteen viestinä menneistä ajoista.

Elokuva tekee yhteistyötä ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. Yhteistyöllä nostetaan Itämeren ja Suomen järvien muoviroskaongelmaa kansalaisten tietoisuuteen sekä kannustetaan kaikkia lähtemään Siisti Biitsi rantojensiivoustalkoo-ohjelmaan, joka on toiminnassa jo seitsemättä vuotta. Tavoitteena on kasvattaa kerättyjen rantaroskien ja siivottujen rantojen määrää.

Esitys Dok Sammossa la 23.4 klo 14.00

Eläinoikeusjuttu

Ensi-ilta: 4.3.2022, kesto 1h 22 min 

Ohjaaja: Saila Kivelä, Vesa Kuosmanen

Saila on intohimoinen eläinoikeusaktivisti, jonka sisko on aina ollut hänen suurin idolinsa. Sailan siskon Main lähdettyä mukaan politiikkaan Saila pelkää, että hänen siskostaan on tullut osa järjestelmää, jota vastaan he yhdessä taistelivat. Saila tunnusti julkisesti kuuluvansa aktivistiryhmään, joka kuvasi salaa satoja eläintiloja. Tästä seurasi kolme vuotta kestänyt oikeustaistelu, jossa hän oli vastaajana yhdessä toisen kuvaukset tunnustaneen aktivistin Karryn kanssa. Aktivistiliikkeen johtohahmo Kristo piti Sailaa liikkeen tulevaisuutena, mutta Sailasta ei kuitenkaan ollut enää kuvaamaan eläinten kärsimystä.

Kun Saila ensikertaa astui maatilojen rakennusten sisään kuvaamaan, hän uskoi eläinten kohtelun muuttuvan hetkessä heidän kuvaamiensa videoiden tullessa suuren yleisön tietoisuuteen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin veganismi on muotia, suurimmat muotitalot ovat lopettaneet turkisten käytön ja aktivistit ovat saaneet kaupat poistamaan häkkikanaloiden munat hyllyiltään. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut: eläinten kohtelu.

Esitys Dok Sammossa la 23.4 klo 15.15

Maija Isola

Ensi-ilta: 4.3.2022, kesto 1h 36 min

Ohjaaja: Leena Kilpeläinen

Elokuva Suomen rakastetuimpien kankaiden suunnittelijasta Maija Isolasta. Taiteilija Maija Isolan mallien pohjalta luotiin Marimekon elämäntapafilosofia, joka kasvoi arkkitehtonisiin mittoihinsa hänen malliensa myötä, joita olivat muun muassa Unikko, Kivet, Kaivo ja Melooni.

Elokuva näyttää mikä oli Maija Isolan kankaiden menestyksen salaisuus, mitkä arvot olivat maailmanmatkaaja Isolan elämän keskiössä, ja mikä on hänen jättämänsä perintö meille. Kertojana elokuvassa toimivat Maija Isolan lisäksi tytär Kristina Isola. Elokuva vie meidät lähelle Maijaa ihmisenä, taiteilijana, ajattelijana ja visionäärinä hänen kirjeittensä kautta. Kuulemme myös Armi Ratian mietteitä sekä työantajana, että ystävänä.

Esityksessä todennäköisesti paikalla Maija Isolan lapsenlapsi, jonka kanssa keskustellaan elokuvan jälkeen

Esitys Dok Sammossa la 23.4 klo 17.00

Tunturin tarina 

Ensi-ilta: 3.12.2021, kesto 1h 16 min 

Ohjaaja: Marko Röhr

Tunturin tarina täydentää Metsän tarinan ja Järven tarinan aloittaman, luonnosta ja ihmisen luontomytologiasta kertovien elokuvien kokonaisuuden.

Tunturin tarina on kuvattu 2019-2020 koko Lapin alueella ja Jäämerellä. Huippusuosioon nousseen luontotrilogian aiemmat teokset ovat olleet erittäin suosittuja; Metsän tarina sai teattereissa 91 298 katsojaa ja Järven tarina 191 339 katsojaa. Päätösosa Tunturin tarina on MRP Matila Röhr Productionsin luontoelokuvatuotannon vaativin projekti. 

Elokuvan taustakertomus perustuu Antti Tuurin ajatukseen tuntureista nukkuvina jättiläisinä. Tämä on tarinan punainen lanka, joka kuljettaa katsojan läpi vuodenaikojen ja erämaiden kaikkina vuodenaikoina. Elokuvassa valkoiset eläimet kuten naali, lumikko, riekko ja tunturipöllö saavat suuren roolin. Muita keskeisiä ”näyttelijöitä" ovat mm. ahma, sopuli, vaivaishiiri, poro, kettu, karhu, lapinpöllö, haukat ja kotkat. Tarina kertoo kuhunkin eläimeen liittyvistä uskomuksista ja tarinoista mutta myös ihmisen suhteesta luontoon ja eläimeen.

Tunturin tarina vie katsojat läpi Lapin erämaiden, aina Pohjoiselle jäämerelle asti, missä tunturit laskeutuvat meren syleilyyn. Se on myyttinen kertomus, jonka tarina alkaa miljardien vuosien takaa, aikakaudelta jolloin maa-planeetan ensimmäiset vuoret syntyivät. Hitaasti vuoret ovat vaeltaneet mannerlaattojen mukana pohjoiseen. Vuosimiljoonat ovat kuluttaneet vuorten huiput ja nostaneet maan pinnalle näkyviksi niiden muinaiset juuret. Nuo juuret ovat Lapin tunturit - maailman vanhimmat vuoret.

Esitys Dok Sammossa su 23.4 klo 14.00

Sandarmohin suru

Ohjaaja: Kanerva Cederström

Ensi-ilta 31.1.2022,kesto 1h 35 min 

“Yksi kuolema on tragedia, miljoona kuolemaa tilastotieto.”

Suomesta pakeni sisällissodan jälkimainingeissa Venäjän Karjalaan 10–13 000 ihmistä. 1930-luvun vaihteessa itärajan ylitti eri syistä 15–20 000 henkeä – kuka työn ja paremman elämän perässä, kuka äärioikeiston muiluttamana. Yhdysvalloista ja Kanadasta muutti noin 7000 työläistä sosialistista paratiisia Neuvosto-Karjalaan rakentamaan.

Stalinin vainot olivat pahimmillaan 1937–38, jolloin pelkästään suomalaistaustaisia teloitettiin NKVD:n toimesta tuhansittain. Läheinen ei saanut tietää, minne perheenjäsen katosi – todennäköisimmin Karhumäessä sijaitsevan Sandarmohin metsän joukkohautoihin luoti niskassaan.

Kanerva Cederströmin elokuva on minimalistinen. Uhrien sukulaisten haastattelujen ohella kuvamateriaali on niukkaa: valokuvia, artikkeleita, asiakirjoja. Musiikkia käytetään harkiten. Suru onnistutaan tallentamaan ilman katsojan manipulointia, esimerkiksi hiljaisella otoksella murhattujen valokuvien täyttämästä Sandarmohin metsästä, vain lintujen viserryksen soidessa taustalla.

Dokumentti luettelee historian karut tilastot: suomalaisia Karjalassa tuomituista oli 41,3 %, joista 88,3 % ammuttiin, joukossaan 17 Suomen kansanedustajaa. Myös teloitusten toimeenpanijat saavat nimensä kankaalle.

Sandarmohin kaltaisia suomalaisten työläisten ja vasemmistolaisten massamurhia ei lähihistoriassa montaa ole. Silti elokuva kertoo Suomen olevan ainoita valtioita, jolla ei ole kuolleille kansalaisilleen muistomerkkiä alueella.

Esitys Dok Sammossa su 24.4 klo 16.00

Armotonta menoa - hoivatyön lauluja

Ensi-ilta: 8.4.2022, kesto: 1h32 min

Ohjaaja: Susanna Helke

Armotonta menoa – hoivatyön lauluja on tumman huumorin sävyttämä dokumentaarinen lauluelokuva suomalaisen vanhusten hoivan tilasta, hoivatyön tekijöistä ja kokijoista hoivan markkinoilla. Dokumentaaristen episodien ja laulujen kautta elokuva kertoo kriisiytyneen vanhushoivan arjesta.

Elokuvan keskeinen tarinahahmo on lähihoitaja Tiina. Hän oli ensimmäisiä hoitajia, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa, joutuen yksityisen yrityksen ja kaupunkinsa mustalle listalle. Kaavin kunnan eläkeläiset joutuvat seuraamaan sivusta kunnassaan tapahtuvaa hoivayksikön ulkoistusta. He ovat aktiivisia ja tuntevat asiansa, mutta demokraattinen päätöksenteko on karannut kuntalaisten ulottumattomiin. Kestävyysvajeen yhtälöä ratkotaan myös digiloikkaa tekemällä: robotti kohtaa vanhuksia hoivakodissa, hoitajat työskentelevät etähoivakeskuksessa.

Tehokkuuden, voitontavoittelun ja säästöjen ristipaineessa hoivatyön eetos on rapautunut. Ikäihmisistä puhutaan vain taloudellisen kasvun jarruna ja työtä tekevien taakkana. Elokuva muistuttaa siitä, mistä työmarkkinoille hyödyttömien ihmisten hoivassa on kyse: jakamattomasta ihmisarvosta. Laulujen kautta elokuva luo katseen hoivan kaupallistamisen ja hoivan eetoksen väliseen yhteensovittamattomuuteen. Siitä mistä ei voi puhua, on laulettava.

Esitys Dok Sammossa su 24.4 klo 18.00