Mikä Kino Sampo?

Elokuvakulttuuriyhdistys Kino Sampo ry esittää elokuvia Riihimäen Kino Sammossa (Suokatu 9).

Liput ja esitysajat:

Sunnuntain iltapäivänäytökset klo 14.00, liput 5 e/hlö tai 10 e/perhe.

Lauantain iltanäytökset klo 19.00, liput 7 e/hlö tai 5 e Kino Sampo ry:n jäsenet

Tervetuloa Kino Sampoon elokuviin!

Profeetta

profeetta.jpg

 

 

 

 


  
 



 
Ohjaus:
Jacques Audiard
Valmistusmaa: 
 Ranska/Italia, 2009
Kesto ja ikäraja: 158 min, K15 

Katso traileri
 
Sanotaan, että elokuva tarvitsee vahvan tarinan. Elokuvaohjaaja Jacques Audiardin mukaan elokuvan pitää vastata sitä, mitä hän kaduilla näkee ja kokee. Pitää olla katu-uskottava. Ranskalaisen Audiardin, 57, Profeetassa henkilöt tulevat suoraan kadulta ja heitä kuvataan kadun sääntöjen kautta. Nyt katu on vain siirretty vankilamuurien sisäpuolelle.

Tarinan uskottavuudesta ja voimasta kertoo jotain se, ettei elokuvaa katsosessa hetkeäkään epäile, etteikö Profeetta voi olla totta. Kyse ei kuitenkaan ole dokkarista, vaan Profeetta on täyttä sepitettä. Algerialaisia sukujuuria omaava Rahimin esittää Profeettaa. Hänen lapsellisessa viattomuudessaan ja pelottomuudessaan on elokuvan voima.

Profeetta on Malik Al Djebena, lukutaidoton koulukodin kasvatti, joka elokuvan alussa paiskataan vankilaan kuudeksi vuodeksi. Syytä emme tiedä, sillä nuorukainen esitellään meille tyhjänä tauluna, josta vankila tekee ihmisen ja rikollisen. Ja mitä raskaimmin kourin: alkukohtauksissa hänet määrätään tappokeikalle vankitoverin selliin.

Perinteisten gangsterielokuvien kaavan mukaan Malikin tarinan kautta esitellään vankien hierarkia ja miten siinä noustaan. Mutta Profeetta eroaa gangsterielokuvien yhdysvaltalaisista ja ranskalaisista esikuvista siinä, että tarina kerrotaan naturalistisesti. Konnien ihannointi ja makea kovuus ovat poissa lähes kokonaan. Tilalla on eläimellinen eloonjäämiskamppailu.

Profeetta on uusi tulkinta Bertolt Brechtin kuulusta antisankarista puukko-Mackista , jota maustavat vankilaelokuvalle tutut valtataistelut sekä nyky - Ranskaa kuvaavat etniset konfliktit. Tarinan suuri kysymys on tietysti, onko El Djebena sankari vai rikollinen, menestyvä liikemies vai sosiopaattinen murhaaja? Onko maailma ja yhteiskunta järjestetty niin, että tietyn alun jälkeen jotkut eivät voi voittaa. Ehkä olisikin parempi, jos ongelmat voitaisiin piillottaa vankilaan, lukita ovi ja heittää avain kaivoon?

Profeetta ei anna vastauksia, se on häikäilemättömän moraaliton. Se rakentaa samanaikaisesti etnisen vähemmistön sankaritarinaa ja kuvaa armottoman raakalaismaista väkivallan kulttuuria. Sankareita ei ehkä ole, ei ehkä ratkaisujakaan.
 
Reijo Kurkela
 

 


Takaisin